Kylämme historiaa ja asuntomessut 2004
Kylämme historiaa ja Asuntomessut 2004 HeinolassaPoimittu lehtori Matti Malinin tutkielmasta 2003 ”Hämäläistentietä Tähtiniemeen”
Hevossaaren ja Honkasaaren välisestä kapeasta kannaksesta on muinoin käytetty nimeä
Hämälaistentie. Hämäläistien kannaksen jälkeen muinaisilla soutajilla on suoraan edessä
vajaan kilometrin päässä ollut Tähtiniemen kärki. Tähtiniemi on saanut nimensä siitä, että
se,ja varsinkin sen kärki, on ollut kiintopisteenä soudettaessa. Sillä kohtaahan vesireitti on jakautunut. Yhtäältä on ollut tie Hevossaaren salmelle, toisaalta matka on jatkunut Jyrän-
gön virralle. Vuoden 1750 kartassa niemen nimenä on Tähti Niemi. Tähtiniemessä on ollut
hävinnyt Tähtiniemi-niminen Nynäsin torppa.
Voudinlahti on tullut Nynäsin kartanon voudin asunnon mukaan. Voudin asunto Voudin-
paikka (voulinpaikka) oli matala, aivan maantien varressa. Vanha Voudinpaikka oli suosittu
retkeilyn päätepaikka, jonne kaupungin porvarit kävelivät tai ajelivat ja sitten siellä keität-
tivät emännällä kahvia. Nuoriso kokoontui kesäisin Voudille huvittelemaan tai jatkoi siitä
matkaa Tähtiniemen keinulle. Kerrotaan etää Vahravuosi oli Jyrängön kylän ja Nyynäisten
kartanon puolivälissä ns.Voudinpaikan lähellä Heinolan-Lahden maantien vasemmalla puolella.
Kartanovouti toimi töiden valvojana kartanoissa.
Nyynäisten kartanon työväkeä siirtyi 1800-luvun alussa Sepänniemen asutusalueelle. Siellä
on ollut yli 30 taloa käsittävä kylä. Vanhimmat talot olivat Tasanen, Nyyholmi,Lipponen,
Pitkä_miina, Paimen-Iita, Lustmanni, Lehto, Löökreeni, Karhu-Taavi, Kilpinen, Peräkylä.
Niemessä on ollut myös Sepän torppa. Vanhat ihmiset ovat kertoneet, että Sepänniemen
kärki olisi ollut linnoitettu. Muistellaan siellä ennen olleen vallien jäännöksiä.
Jo ainakin keskisen rautakauden ajoista lähtien on Ruotsalainen eli Ruotsivesi ollut eräilijöiden
kauttakulkureitti erämaille lähinnä Rievelin ja Konniveden suuntaan. Ristiretkiajan viime
vuosina karjalaiset ja hämäläiset ovat taistelleet täällä järven hegemoniasta.
Tähtiniemi on muinoin toiminut eläänlaisena reittiviittana. Ennen hämäläisiä näillä seuduilla
on ollut myös lappalaisia, jotka ilmeisesti jo varhain on karkoitettu Ruotsalaiselta.
Täntiniemen katujen nimien selitykset:Kaplas= reen jalaksen ja rungon välinen tukipuu
Tähtiniementie on jalas.Se on suksen ja jalksen muotoinen. Koko asuntomessualue
on ikäänkuin iso reki, kun sitä katsotaan ylhäältä. Tukinuittoalue, joka alkaa
uimarannasta Tähtisillalle päin on ikäänkuin tukit reen kyydissä.
Puoshaka= tukin uitossa käytetty seiväs, jonka päässä on terävä metallikärki ja koukku
Lanssi= kaadettujen tukkien säilytysalue esim. tukkilanssi
Pyräs= pieni tukkilautta
Vänkäri= kaatorauta
Varppi= hinausköysi-vaijeri
Kaikki Tähtiniemen katujen nimet liittyvät puunkäsittelyn historiaan, koska Tähtiniemi on
ollut UPM-Kymmenen metsänhoito-ja metsäntutkimusaluetta.
hän tulossa tietoa yhdistyksen historiasta.